Raymond

Space Invaders oli ensimmäinen moderni videopeli, joka valloitti maailman.
Lue juttu

Ennen oli pahemmin

Janne Flinkkilä

Aina väitetään, että aiemmin asiat olivat paremmin. Kesät olivat kuumempia, mansikat makeampia ja vanhuksista pidettiin huolta. Pötypuhetta!

1. Miehet oli rautaa – eivätkä olleet!

Puulaiva vuodelta 1824.

Puulaiva vuodelta 1824.

Ennen oli miehet rautaa, laivat oli puuta, hiio-hoi! lauloi Tapio Rautavaara olympiavuonna 1952. Puulaivojen aikakausi kesti 1870-luvulle asti. Miesten rautaisuutta sinä aikana ei tiedetä, koska hemoglobiinitasoa opittiin mittaamaan vasta 1872.

Todennäköisesti rautaa oli veressä paljon vähemmän kuin nyt, sillä Suomessa raudanpuuteanemia oli yleistä 1900-luvun alkuun asti. Elintaso oli matala ja sairauksia hoidettiinkuppaamalla. Kouluissa vähäverisiä oppilaita lääkittiin keväisin rautaviinillä.

”Nykyisin raudanpuute liittyy lähinnä sairauksiin tai naisten runsaisiin kuukautisvuotoihin.”

Raudanpuute yleistyi taas 1960-luvulla, kun valkoinen vilja valtasi kauppojen hyllyt. Hätäratkaisuna vuosina 1974–1994 jauhoihin lisättiin 4 milligrammaa rautaa sataan jauhogrammaan.

Nykyisin raudanpuute liittyy lähinnä sairauksiin tai naisten runsaisiin kuukautisvuotoihin. Miehillä se on jäänyt historiaan: he saavat keskimäärin 12,6 milligrammaa rautaa päivässä, kun minimisuositus on 9.

2. Kesät olivat kuumempia – eivätkä olleet!

Suomi, kesäilta aikoja sitten.

Suomi, kesäilta aikoja sitten.

Yli satavuotisten säätilastojen kuumimmat piikit löytyvät 2000-luvulta. Suomen kaikkien aikojen ylin lämpötila, 37,2 astetta, on mitattu Liperissä 29.7.2010. Ylin kuukausikeskilämpötila, 23,0 °C, mitattiin samana heinäkuuna Puumalassa.

Kun lasketaan yhteen kaikki päivät, jolloin jossain päin Suomea on ollut hellettä (yli 25 °C), ennätys tehtiin kesänä 2002: yhteensä 65 hellepäivää. Vertailun vuoksi: kaikkien aikojen surkeimpana kesänä 1961 hellepäiviä oli 3.

Ehkä lapsuuden mökkimatkoilla kesät vain tuntuivat kuumemmilta, sillä vuosituhannen taitteeseen asti ilmastointilaite oli luksusvaruste.”

Pisin yhtämittainen hellejakso on koettu Helsingin Kumpulassa 18.7.–12.8.2014, jolloin lämpötila rikkoi hellerajan 26 vuorokautena peräkkäin.

Ehkä lapsuuden mökkimatkoilla kesät vain tuntuivat kuumemmilta, sillä vuosituhannen taitteeseen asti ilmastointilaite oli luksusvaruste. Mercedes-Benziin se maksoi vuonna 1994 jopa 38 000 markkaa – nykyrahassa 8 850 euroa. Nykyisin uusista autoista yli 90 prosenttia on varustettu ilmastoinnilla.

3. Mansikat olivat makeampia – eivätkä olleet!

Muun maan mansikka.

Muun maan mansikka.

Suurten ikäluokkien muistojen mansikka oli todennäköisesti Senga Sengana. Saksassa vuonna 1954 kehitetty lajike oli vuosikymmeniä Suomen suosituin.

Sen makua luonnehditaan aromikkaaksi ja happoiseksi. Kypsän mansikan sokeripitoisuus vaihtelee kasvuoloista riippuen, mutta Senga Senganassa se voi jäädä alle kahdeksan tilavuusprosentin.

”Kansa ihastui myös Polkan raikkaaseen makeuteen.”

Vuosituhannen taitteessa viljelijät totesivat, että Senga Sengana on liian altis harmaahomeelle. Siksi Hollannissa vuonna 1987 teollisuusmarjaksi kehitetty Polka syrjäytti sen lähes täysin.

Kansa ihastui myös Polkan raikkaaseen makeuteen: kypsän Polkan sokeripitoisuus nousee reilusti yli kahdeksan tilavuusprosentin. Nykyisin marja on vallannut yli 70 prosenttia viljelyalasta.

Mansikan sokeripitoisuutta nostavat kasvukaudelle osuvat kuumat kesäpäivät. Aiemmin mainittujen helletilastojen perusteella makein mansikkakesä on todennäköisesti koettu vuonna 2002.

4. Aiemmin oli turvallisempaa – eikä ollut!

oldies4

Kuolemansyytietoja tahallisen väkivallan uhrina kuolleista on saatavissa 1750-luvulta alkaen. Niiden perusteella elämme turvallisinta aikaa Suomen historiassa.

Henkirikosten määrä on ollut laskussa 1990-luvun puolivälistä alkaen. Vuosina 2012–2014 se oli jo pienin sitten vuoden 1895.

Henkirikostilastoissa edellinen turvallinen jakso oli jälleenrakennuksen ja tiukan alkoholipolitiikan aikana 1950–1960-luvuilla. Paitsi lapsille, joiden todennäköisyys tulla surmatuksi oli peräti 18-kertainen nykyaikaan verrattuna.

”Entä jos ennen vain tuntui turvallisemmalta? Sekään ei ole totta.”

Poliisitilastoissa rikosten määrä on kasvanut, vaikka kokonaisrikollisuus on laskussa. Ristiriita johtuu siitä, että ilmoituskynnys on madaltunut.

Entä jos ennen vain tuntui turvallisemmalta? Sekään ei ole totta. Poliisibarometrin mukaan turvattomuuden kokemukset ovat 2010-luvulla tasaisesti vähentyneet. Tänä vuonna jo 54 prosenttia haastatelluista ei ole kokenut turvattomuutta.

5. Vanhuksista pidettiin huolta – ei pidetty!

oldies5

Ennen vanhukset saivat asua kotonaan ja jälkikasvu huolehti heistä. Totta. Tosin nykyisinkin viidennes 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista auttaa läheistään, joka ei muuten pärjäisi kotona. Useimmiten omaa vanhempaansa.

Jos ennen ei ollut jälkikasvua huolehtimassa, vanhus päätyi vaivaistaloon tai myöhemmin kunnalliskotiin mielisairaiden, orpojen ja irstasta elämää viettäneidenkanssa.

Entä vanhustenhoidon kilpailutus? Ennen sekin oli tylympää.”

Vanhainkoteja alettiin perustaa 1960–1970-luvuilla, mutta se oli yhä laitoshoitoa. Kun kansanterveyslaki tuli voimaan vuonna 1972, vanhuksia alettiin sijoittaa makaamaan terveyskeskusten vuodeosastoille. Kotisairaanhoito ja vanhusten palvelutalotoiminta alkoivat kehittyä vasta 1980–1990-luvuilla.

Entä vanhustenhoidon kilpailutus? Ennen sekin oli tylympää: vuoteen 1913 asti pidettiin köyhäinhuutokauppoja, joissa vanhukset ja muut vaivaiset määrättiin taloon, joka suostui heitä halvimmalla hoitamaan.

Nostalgista Videopokeria voi nykyään pelata myös kännykällä ja tietokoneella täällä.