Raymond

Suomen kesä
Lue juttu
Teksti
Lasse Pääkkönen
Pasi Ojala
Kuvat
Antti Vettenranta

1980-luvun videopokerin saa nyt myös kännykälle ja tietokoneelle

Vuonna 1986 valmistunut huoltoasemien legenda julkaistiin ensin uudestaan automaateissa ja nyt myös kännykällä sekä tietokoneella pelattavaksi.

Pokerin äänimaailma tuplausmelodioineen soi yhä monen päässä, ja peliä toivottiin pelattavaksi uudestaan jo pitkään. Raymond purki vanhan automaatin palasiksi. Katso, mitä hienouksia klassikosta löytyi.

Pelikone Pokeri

1980-luvun Pokeri-klassikon uumenissa.

Maanantaina illansuussa ravintolasalissa istuskelee parikymmentä asiakasta. Levyautomaatti soittaa Juice Leskinen Grand Slamin kappaletta Kaksoiselämää. Narikan lähellä miesjoukko parveilee punaiseksi laminoidun raha-automaatin ympärillä. Portsari joutuu katsomaan, ettei pelivuoroista tule kähinää.

”Rahis jakaa kortit – ja kansa pelaa” otsikoi Hämeen ­Sanomat 11. tammikuuta 1987 juttunsa peliuutuudesta. Raha-automaattiyhdistyksen valmistaman, näyttöruudulla pelattavan automaatin nimi oli ytimekkäästi Pokeri. Ensimmäiset koneet oli viety edellisen vuoden lokakuussa marketteihin ja huoltamoille. Suunnitelmien mukaan vuoden 1987 lopussa niitä piti olla yleisön pelattavana parisataa. Suosio kuitenkin yllätti, ja kysyntä ylitti tarjonnan.

”Huhuttiin, että ajoittamalla napinpainalluksen tietylle hetkelle, saattoi tuplauksessa aina voittaa.”

Pelaajat saivat tutustua myös aivan uuteen toimintoon, tuplaukseen. Voitettuaan sai pelaaja koettaa kaksinkertaistaa voittosummansa. Piti vain arvata, oliko kuvaruudun kortti pieni (1-6) vai iso (8-13). Väärällä arvauksella ja seiskalla panos hävisi.

Huhuttiin, että ajoittamalla napinpainalluksen tietylle hetkelle, saattoi tuplauksessa aina voittaa. Varmana tietona kerrottiin, että tällainen tuplaustaituri kierteli valkoisella pakettiautolla tyhjentelemässä pääkaupunkiseudun baarien pokereita kolikoista. Asiaa tutkittiin, mutta RAY ei havainnut tuotoissa mitään kummempia poikkeamia.

Pelikone Pokeri

Pokerin suunnitteli RAY:n oma, muutaman hengen työryhmä. Pokerin kabinetin muotoilu teetettiin Ergonomiadesign Oy:ssä. Puuvalmis kabinetti teetettiin alihankkijalla. Kokoonpano on tapahtunut Leppävaaran teollisuustalolla, mukaan lukien piirikorttien kokoonpano ja testaus. Ohjelmointi tehtiin täysin RAY:n omassa tuotekehityksessä.

Ennen kuin näin pitkälle oli päästy, takana oli pitkä kehitystyö. Projekti oli alkanut jo 1980-luvun alkupuolella, kun rapakon takana käynyt RAY:n varatoimitusjohtaja oli nähnyt Las Vegasissa videopokeriautomaatteja ja tuuminut, että tuollainen olisi kiva saada Suomeenkin.

Malliksi matkalta ostettiin pokeriautomaatti, joka syynättiin sisuskaluja myöten. Tästä tietysti kopioitiin kaikki, mikä hyväksi havaittiin, mutta esimerkiksi CPU- ja ­näytönohjainkortit olivat RAY:n suunnittelemat. Omia inventioita olivat myös kortinjakoanimaatio ja viimeisen kortin pihistys.

RAY:n tuolloisen tuotesuunnittelupäällikön Olli Hämäläisen mukaan ohjelma suunniteltiin perinteisen mekaanisesti: Otettiin isohko ruudutettu paperiarkki, jossa yksi ruutu vastasi yhtä kuvaruudun pikseliä. Sitten värikynillä alettiin hahmotella siihen pelikortteja ja voittotaulukkoja, jonka jälkeen nämä ohjelmoitiin laitteen muistiin, ja a vot, peli oli valmis.

Kaikkein parhaiten ihmisten tajuntaan on syöpynyt Pokerin tuplausmusiikki, jonka sävelsi koodarina toiminut Kimmo Koskinen. Tämä elämää suurempi sävelteos on melodista kansallisaarteistoamme siinä missä Maamme-laulu ja Satumaa-tangokin.

Pelikone Pokeri hopperi

Voitonmaksukoneisto eli hopperi, jossa voitonmaksuun menevät kolikot ovat. Jos hopperi on täynnä, menevät rahat suoraan kansanterveydelle eli kassapussiin. Sininen putki on rahakanava, josta sisään syötetyt kolikot kulkevat eteenpäin laitteessa. Kanava on valmistettu samanlaisesta putkesta, jota käytetään pölynimureissa.

Pelikone Pokeri piirilevy

Peliprosessorikortti on RAY:n tuotekehityksen suunnittelema, jossa prosessorina on Motorola MC68008. RAM-muistia löytyy 16kt. Ohjelmisto toimii neljällä EPROM-piirillä, jotka piti fyysisesti vaihtaa, mikäli ohjelma haluttiin päivittää. Samaa prosessorikorttia käytettiin myös muissa tuon ajan peleissä. Esimerkiksi hedelmäpelejä varten kiekkokoneiston ohjaimelle oli oma liitäntänsä.

Pelikone Pokeri piirilevy

Myös videomonitorin ohjain (näytönohjain) on RAY:n tuotekehityksen suunnittelema. Siinä käytetään edistyksellistä Hitachin ohjainpiiriä HD63484, joka hoitaa kuvaputken ohjauksen. Kortilla on peräti 512kt muistia, jonka ruudulla näkymättömään osaan voidaan piirtää monimutkaisempaa grafiikkaa valmiiksi prosessorin ja väylän hiljaisempina hetkinä. Kortilla pystyy näyttämään 16-värin paletin.

Pelikone Pokeri piirilevy

Omasuunnitteinen rahakoneiston ohjain ohjaa rahalukkoa ja hoppereita. Kortti on varsin edistyksellinen, siihen voidaan kytkeä erimallisia ja erimerkkisiä toimilaitteita suoraan. Jo tuolloin varauduttiin setelien käyttöön, joten kortilla on myös setelinvalitsimelle liitäntä.

Pelikone Pokeri piirilevy

Valo- ja ääniohjain. Sen tehtävänä on hoitaa valojen ja äänien ohjaus. Äänipiirinä on General Instrumentsin AY-3-8912, jossa on kolme äänikanavaa. Tästä se legendaarinen tuplausmusiikki siis lähtee. Kortilla on lisäksi audiovahvistin ja äänenvoimakkuuden säätö. Valo- ja ääniohjain on muiden ohjainten tapaan omaa suunnittelua.

Pelikone Pokeri kaiutin

Tässä se on. Aito Philipsin halpa muovirunkoinen kaiutin, joka toistaa tuplausmusiikin aidolla ja alkuperäisellä soundilla.

Pelikone Pokeri monitori

Monitori oli yksi automaatin vaihdetuimpia osia, ja näitä hultomiehet roudasivat autoillaan ympäri Suomen. Monitorit ostettiin ulkomailta, suurin osa oli Nanaon valmistamia Japanilaisia tuotteita.

Pelikone Pokeri suolavesikouru

Muovikouru, jonka tarkoituksena oli estää ns. vesipelaaminen. Eräät olivat nimittäin keksineet, että automaattiin takana olevasta tuuletusritilästä kaadettu suolavesi aiheutti oikosulun ohjainkortilla, joka puolestaan tyhjensi kaikki automaatin koneiston varastoimat kolikot voittokaukaloon. Kouru ohjasi veden sivuun, kauas ohjainkortilta.

Pelikone Pokeri rahalukko

Marsin valmistama sähköinen rahalukko, joka tunnisti markat ja viitoset. Tätä oli turha yrittää hämätä ulkomaan kolikoilla tai metallinpaloilla.

Pelikone Pokeri tuplausnamiska

Painonapit ostettiin ulkomailta valmiina tuotteina. Niiden iso ongelma oli, että ne pystyttiin purkamaan ulkokautta. Näin ollen yleisimpiä varaosia olikin pitkään JAKO-painikkeen kilpi. Myöhemmissä automaattimalleissa painikkeet suunniteltiin itse niin, ettei niitä saanut ulkopuolelta purettua.

Pelikone Pokeri voitonmaksu-namiska

Kun onni oli myötäinen, päättyi pelaaminen tämän napin painamiseen.

1980-luvun videopokerin tietokone- ja kännykkäversiosta lisätietoja täältä.